Täällä sitä edelleen ollaan! Olen ihme ja kumma alkanut kiintyä tähän paikkaan ja kotiutunut ihan hyvin. Ehkä se, että viikot kuluvat niin rutiinilla on tehnyt tehtävänsä. Minulla on ollut edelleen vain kaksi päivää viikossa oikeita töitä (kävin jo nurisemassa tästä Jinille, sillä minusta on väärin, että olen ollut täällä kohta kuukauden ja saan silti vähemmän töitä kuin viime viikon tulokkaat), mutta saan sentään siivota hostellia viikonloppuisin. Viikonloppusiivoojia ei jostain kumman syystä ole kovin paljon, koska kaikki asukkaat juhlivat vaivalla ansaitsemansa palkan sileäksi perjantaina ja lauantaina. Minulle on taas tärkeämpää säästää ja kerätä rahaa loman viimeistä matkaa varten.
Kiipesimme viime perjantaina Ninan kanssa Halloran's Hillille, joka on vuosikymmeniä sitten sammunut tulivuori. Näköalapaikalla oli todella kauniita maisemia, ja tuntui hyvältä päästä käyttämään kameraakin pitkästä aikaa. (En valitettavasti viitsi edes yrittää lisätä kuvia tänne blogiin näin onnettomalla nettiyhteydellä…). Lauantaina otimme taas suunnaksi läheisen Platypus Parkin, jossa pitäisi nimensä mukaisesti nähdä vesinokkaeläimiä! Puisto oli kyllä kaunis, mutta käytännössä siellä oli vain lampi, jossa uiskenteli meille tuntemattomia lintuja ja yksi kilpikonna. Huonekaverimme sanoivat myöhemmin nähneensä siellä myös gekkoja, joten ehkä satuimme paikalle vesinokkaeläinten päiväuniaikaan…
Torstaina meidän on Ninan kanssa erkaannuttava taas toisistamme, sillä Nina on saanut töitä aivan Australian länsirannikolta Perthistä. Eräs suomalaisperheenäiti otti Ninaan yhteyttä facebookin kautta. Hän etsi pikaisesti uutta au pairia perheeseensä, jossa on kolme Thaimaasta adoptoitua poikaa. Ninan tarvitsee käytännössä vain huolehtia perheen nuorimmasta pojasta vanhempien ollessa töissä. Paikka on erinomainen siinä mielessä, että au pair saa täyden ylläpidon, sata dollaria viikossa taskurahaa, viikon loman elokuun lopulla meidän yhteistä matkaamme varten ja vakituisen työpaikan itselleen marraskuuhun asti. Minua tietysti harmittaa hirveästi se, että joudumme taas erillemme ja tällä kertaa jopa kolmeksi viikoksi, mutta tilaisuus on Ninalle niin hyvä, että siihen kannattaa tarttua. Ja enköhän minä täällä hostellissa pärjäile kahden suomalaispojan ja ihanien ruotsalaistyttöjen kanssa… :D Saamme myöskin tekstailla Ninan kanssa ilmaiseksi - JEE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti