Hyvää juhannusta!!! Hieman myöhässä ehkä, mutta kuitenkin :)
Seikkailumme on johdattanut meidät aivan uusiin maisemiin. Kyllästyimme Darwinissa siihen, että siellä asuminen ja töiden etsiminen oli niin hankalaa. Hostellit olivat yllättävän kalliita, jatkuvasti täynnä eikä niistä saanut edes varata huoneita etukäteen. Tulimme siihen tulokseen, että voisimme aivan yhtä hyvin etsiä töitä jostain muualta, jossa meidän ei tarvitsisi stressata majapaikkojen takia. Niinpä otimme sitten lennon hieman idemmäs, ja nyt olemme Australian koillisrannikolla Cairnsissa! (Harkitsimme aluksi myös sitä, että olisimme vuokranneet auton ja ajaneet tänne, mutta välimatkojen pituudet pääsivät taas yllättämään... Darwinista Cairnsiin ajaa kuulemma 10 päivässä, jos liikkuu vain päivänvalon aikana.)
Rakastuin Cairnsiin ensisilmäyksellä. Täällä on paljon meri-, ja vuoristomaisemia. Tuulee kivasti, mutta on silti lämmintä. Toivon todella, että täällä pystyisi olemaan pidempäänkin. Asumme tällä hetkellä Gilligan's-nimisessä hostellissa, joka on kyllä kaikkein siistein ja parhaiten sisustettu hostelli missä olemme tähän asti olleet. Huoneet käydään siivoamassa päivittäin, meillä on oma kylppäri ja jopa parveke. Joka ilta saa ilmaisen aterian, mikä nyt ei ole kovin kummoinen, mutta ilmaista apetta silti.
Perjantaina piti herätä todella aikaisin viettämään juhannusaattoa. Otimme suunnaksi Cairnsin sataman ja hyppäsimme kymmenien muiden ihmisten kanssa veneeseen, joka vei meidät ihastelemaan suurta valliriuttaa!
Kohti valliriuttaa! |
Hehkeät juhannusneidot :D |
Valliriutta ei tietenkään sijaitse vain yhdessä paikassa, vaan se on n. 2300 kilometriä pitkä. Veneellä ajeltiin kuitenkin tunnin verran, ennen kuin pysähdyttiin ensimmäiselle sukelluspaikalle. Päivä ei kuitenkaan ihan niinkuin piti... Minä olin luonnollisesti vastannut aivan liian varoen turvallisuuskyselyyn, ja tämän vuoksi minua kiellettiin sukeltamasta. Kyllä harmitti!! Olin odottanut sukeltamista niin kovasti, ja varsinkin kun Nina on siitä niin kovasti puhunut ja sitä hehkuttanut. Pakkohan se on kuitenkin ymmärtää, että järjestäjien pitää olla varovaisia turvallisuuden kanssa. Minulle luvattiin, että jos tulen takaisin lääkärintodistuksen kanssa, niin pääsen sukeltamaan sitten tulevaisuudessa ilmaiseksi.
Päivä oli kuitenkin kaikinpuolin erinomainen. Pääsin snorklaamaan kaksi kertaa - ensimmäistä kertaa elämässäni. Vedessä oli aluksi melko sumeaa, mutta kun aurinko alkoi paistaa niin koko riutta heräsi eloon. Näin lukemattomia erilaisia koralleja: yksi näytti karvaiselta ja siltä kuin se olisi heilunut tuulessa, jotkut sulkeutuivat kosketuksesta tai varjoista, toiset olivat värikkäitä ja toiset ihmeellisen muotoisia. Myös kalat olivat ihmeellisiä; suosikkini oli kirkkaan sininen kala, joka kävi näykkimässä nokallaan korallin pintaa. Oli hassua nähdä, kuinka sekä minä että kalat kuljimme välillä takaperin voimakkaan merivirran mukana (näky oli niin hassu, että repesin nauruun ja maskiini livahti heti suolaista merivettä). Veden alla on kyllä niin ihmeellisen paljon elämää, että sitä on vaikea käsittää. Näin myös rauskun ja kilpikonnan, sekä meritähtiä joita pääsin myös pitelemään kädessäni. Kun olin palaamassa veneelle, niin yhtäkkiä ympärilläni oli kymmeniä isoja kaloja, jotka eivät olleet moksiskaan läsnäolosani. Ensin säikähdin kovasti, mutta ei niitä voinut kuin jäädä ihailemaan haltioituneena.
Merellä vierähti rattoisasti koko päivä. Meille tarjottiin merilounasta, juustoja ja kakkua. Vetäjät olivat hurjan rentoja ja mukavia, ja minä tykkään eritoten siitä, miten Australiassa kutsutaan ventovieraitakin sanoilla "love" tai "darling." Itse en pystynyt luonnollisesti ottamaan valokuvia veden alla, mutta lisään tähän joitakin kuvia Googlen kuvahausta, jotta näkemistäni ihmeistä saa paremman käsityksen.
Samanlainen meritähti, jollaista sain pitää kädessä. |
Kilppari. |
Koralliriutta ilmasta. |
Ruotsalaiseen juhannukseen kuuluivat juhannussalko, juomalaulut, ruoka ja juoma. Paikalla oli myös muutamia suomalaisia, ja heidän kanssaan oli todella kiva vaihtaa kuulumisia. Suomalaiset tunnisti hyvin myös siitä, että heidän ilmeensä kirkastui välittömästi, kun tarjosin laivalta ostamiani Sisupastilleja. Päivä oli oikein rento, mutta parasta antia olivat kyllä ne itse grillaamamme herkut: maissia, pekonilla käärittyjä herkkusieniä ja yrttijuustoa, sekä makkaraa.
Omnomnom... |
Hieman erilainen juhannus, mutta Sanna tykkäsi kovasti :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti